Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Uni ja muita enteitä keskenmenosta

Uni ja muita enteitä keskenmenosta

Olisihan minun pitänyt se arvata..

Raskausoireet puskivat päälle tosi kovalla volyymilla oikeastaan jo ENNEN plussaa. Aivan karsea pahoinvointi muunmuassa oli ja tissit/nännit kipeät ym. lukuunottamatta kaikkia mahdollisia muita raskausoireita (mistä aeimmin blogikirjoitus).
Kuitenkin esim pahoinvointia ja järkyttävää etovaa oloa kesti vain muutamia PÄIVIÄ ja sitten se laantui. Ajattelin että koska olin ottanut muutamia kikkoja siihen avuksi (pieniä suupaloja jo ennen aamukahvia ja sen jälkeen heti, ei koskaan tyhjällä mahalla oloa ym)
että asia johtui siitä. Olisihan se pitänyt osata yhdistää… Ei pahoinvointi lopu/laannu raskausviikolla 5 !! 🙁
Toinen oli tissit/nännit. Ne olivat oviksesta saakka olleet erilaiset kuin yleensä, arat ja särkevät, kylmästä reagoivat (siis paitojen ja takkikerrosten läpi!) ja nukkuessakin sen huomasi. No, senkin olisi pitänyt LISÄÄNTYÄ, mutta se vain väheni viikkojen kuluessa 🙁
Sintistä (blogi: Sintin matka maailmaan) mulla paisui tissit jo ihan ekoilla viikoilla, eikä mahtunut rintsikoihin, oli aivan jäätävän kipeet ja arat ja turvoksissa. Nyt ei mitään kasvamista/turpoamista tapahtunut ollenkaan! Vähän olivat arat sun muuta kuten aiemmin kerroin..ja sekin alkoi hiipumaan niinkuin pahaolokin, mitä enemmän raskausviikkoja/päiviä tuli lisää 🙁

Kaikesta näistä olisin voinut jo päätellä ettei kaikki ole kunnossa. Mutta sen sijaan päätin vakuutella itselleni toisin. Järki ja tunteet taas kerran oli erilinjoilla. Ja kyllä mun sydänkin sen TIESI, kunhan koitin hämätä itseänikin ja pitää Toivosta kiinni viimeiseen asti.
Vielä silloinkin kun olin vuotanut rankasti jo monta päivää, herättelin toivoa.. ”mitä jos sittenkin..” Mitä jos sittenkin raskaus olisi jatkunut, mitä jos sittenkin siellä olisi ollut kaksoset ja toinen vaan mennyt kesken.. hmm.. äidinrakkaus, ei koskaan anna periksi. Ja täytyy myöntää, joku osa minusta toivoo EDELLEEN että siellä kohdussa asuisi sittenkin vielä kaikesta huolimatta elävä vauva joka yllättäisi kaikki ja kohta alkaisin tuntea potkuja ym.. Joopa joo, tiedänhän minä! Kyllä tiedän.

Sitten oli vielä yksi juttu.

Sinä yönä kun seuraavana aamuna olin tekemässä ekan kerran raskaustestiä. Tiesin itse jo silloin että olen raskaana. Pyysin että saisin unessa nähdä vauvani.
Se mitä näin, mykisti minut totaalisesti.
Näin pelkän valkoisen puisen ristin.
Sellaisen, millaisia olen nähnyt hautausmailla joskus jos kiveä ei ole ollut vaikka varaa laittaa.
Aamulla kun heräsin, olin mykistynyt ja masentunut. Miksi te pilasitte kaiken, mitä iloa minun on tehdä raskaustestiä?!
Päätin että tuo risti merkitsi jotain ihan muuta. Että se ei liittynyt edes koko vauva-asiaan.
Unohdinkin sen siinä ilossa kun oikeasti viivat vaan päivä päivältä tummuivat ja raskausoireita oli, kun iloitsimme tulevasta vauvasta ja mietimme laskettua aikaa..

Kunnes aloin vuotaa.. muistin taas. Silti TOIVOIN PARASTA.
Tiesinhän jo ennakkoon kuinka tässä kävisi.

Silti olen niin iloinen ja onnellinen että sain kantaa Papua edes hetken kohdussani, ja että hän valitsi juuri Minut. Että minä sain olla hänen äitinsä. Hän on sydämissämme aina, vaikka saimme pitää hänet niin vähän aikaa…

Jouluna kävimme hautausmailla. Sytytimme Papullekin oman kynttilän.

Tähän päättyy Papun matka maailmaan.

Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Puolitoista viikkoa keskenmenosta

Puolitoista viikkoa keskenmenosta

Me oltiin jo ehditty kertoa lähipiirille. Tarkoituksella tehtiinkin se valinta, että kerrotaan hyvin ajoissa, että JOS sattuisi jotain, niin kyllähän lähipiirin olisi hyvä tietää mitä on sattunut, kyllähän sen läheisestään huomaa jos jokin on vialla. Musta on jännä, että me koko ajan tämän raskauden alusta asti puhuttiin sanamuodoilla ”Jos sattuu jotain”, ihan kun me oltais jo alusta asti tiedetty että todellakin sattuu jotain.. ? ..

No, kurjahan se oli niitä uutisia kertoa. Oikeastaan aivan kauhea! 🙁
Mutta ei me face to face pystyttykään kertomaan vissiin kenellekään. Viestillä.
Tahdikasta, mutta ihan sama. Tämä oli meille niin iso menetys, että ei olisi kertakaikkiaan PYSTYNYT kertomaan face to face, koska ois luhistunu siihen paikkaan. Tai sitten se kertominen ois viivästynyt.

Tosi erilaisia reaktioita ihmisillä. Jotkut osaa oikeesti olla surullisia toisten puolesta ja näyttää sen tahdikkaasti ja toista kunnioittaen. Yksi sukulainen alkoi samassa lauseessa puhua omasta sairastelustaan :O Mun yksi sukulainen taas kysyi ”ootko miettiny että joku osa susta ei oikeesti halunnutkaan tätä lasta?” Mitääähh?? Tää oli pahin!! Kuinka pimee täytyy olla että käy edes mielessä tommonen!
Kun taas mun isä oli itsekin itkenyt kun kuuli uutisen ja oli tosi pahoillaan ja osasi sanoittaa myös sen <3
Työtoverit oli tosi pahoillaan myös.

Tässä viiva (ainakin livenä) vielä vahvempi kuin kontrolli ja keskenmeno ollut päällä jo monta päivää.

 

Tämä vuodon loputtua pari päivää eteenpäin, viiva erittäin hiipunut. Eli keskenmenon alusta n.1,5vko eteenpäin.

Nyt kun keskenmenosta on kulunut melkein 2viikkoa, pystyn jo ajattelemaan. Edelleen se tuntuu tosi pahalta ja suren tätä menetettyä vauvaa varmaan hautaani saakka, mutta nyt en ole enää niin masennuksen syövereissä.
Edelleen se itkettää, mutta näen myös valon tunnelin päässä.

Päätimme yrittää vielä. Mutta jos sekin raskaus menisi kesken, sitten en enää jaksaisi. En enää pystyisi. Nyt annan maailmankaikkeudelle vielä Mahdollisuuden. Annan vielä mahdollisuuden sille pienelle sielulle löytää luoksemme. jota me olemme niin kovasti kaivanneet ja odottaneet. Toivottavasti hän löytää perille ja me saamme hänet osaksi perhettämme <3

Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin MIKSI ??

MIKSI ??

En ole jaksanut kirjoittaa.. Kyllä niin syviin vesiin vietiin tämän keskenmenon myötä 🙁

Miksi?     On kysymys joka on pyörinyt päässäni viime viikosta lähtien..
Miksi en saanut tätä lasta pitää?
Miksi pitää olla näin s*****n EPÄREILUA että ensin yritetään vuosi, sitten ehdit muutaman viikon olla onnellinen kun vihdoin olet onnistunut plussaamaan ja vihdoin horisontissa siintää ne unelmat mistä olette haaveilleet niin pitkään.. ja sitten, PAM!! ..matto vetäistään jalkojen alta ja unelmat valuu viemäristä alas 🙁 Niiiiin epäreilua!!
MIKSI E ei saanutkaan saada sisarusta jonka kanssa voisi leikkiä, ja jakaa arkea ja kasvaa yhdessä?
Miksi mä en onnistunut kantamaan mun lasta turvassa mun kohdussa, että hän saisi syntyä tähän maailmaan ja meidän perheeseen ?

Niin EPÄREILUA !!

Onneksi on nämä kaksi elävää lasta 3v ja 16v jotka pitää meidät tiukasti kiinni elämässä ja arjessa. Onneksi.
Niiden takia on pakko jaksaa nousta sängystä ja herätä aamulla, hymyillä ja jaksaa toimia. Vaikka tuntuu että kuristun.

Miksi Papu ei saanut syntyä tähän maailmaan? Miksi??

Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Vuotoa vuotoa :(

Vuotoa vuotoa :(

Ke iltana viime viikolla 5+4 tuli valkovuodon mukana pari kertaa pyyhkiessä ihan pieni määrä ruskeaa..sellainen viiru vaan. Muuten raskausoireita ihan reilusti.

To tuli ruskeaa vuotoa pitkin päivää, ihan reilusti pyyhkiessä. Säikäytti ihan hitosti! Menkkamaista kipua  reilusti, jouduin ottaa Panadolia 1000mg , silti ihan reilut menkkajomot. Kuinkahan monta kertaa olen tänään rukoillut, että saisimme pitää tämän vauvan..

Pe vuoto välillä ruskeaa, välillä punertavaa menkkamaista. Kävimme ultrassa. Ultraaja sanoi vuodosta, ettei vielä hälyyttävää.. limaa paljon.
Ultrassa näkyi selkeä pyöreä ruskuaispussi. 1,8ml alkio. Ei vielä sydämen sykettä. Itse olin mielestäni 6+1 viikoilla, mutta jo ennen kun nousin ultrattavaksi, hän sanoi että oot viikolla 5+5 tai 6+0 hänen kiekkonsa mukaan. Alkio vastasi max 5+5rv.
viikon päähän varattiin uusi aika.

La punaista vuotoa. Ip tuli ensin menkkavuotoa, sitten lörähti pönttöön joku nyrkin kokoinen kasa jotain ”kamaa” eli isoja hyytymiä tms?? Kovat menkkakivut!!
Soitin Naistenklinikan päivystykseen niinkuin ohje oli, eivät huoli sinne näillä viikoilla.
Ohjeeksi sain ”seurailla” (Wau miten lohduttavaa!) ja ottaa Panadol ja tarvittaessa yksittäinen Buranakin ok vaikka raskaus jatkuisikin.
Hänen mukaan ensin tulee päiväkausia menkkavuotoa reilusti, ja sitten vasta raskausmateriaali. Eli tuo kasa sitä ”kamaa” ei voinut olla raskausmateriaalia.
Illalla ei oikeeastaan mitään tullut vielä siteeseen, mutta pönttöön lörisee ihan huolella menkkavuotoa ja hyytymiä. Sinne meni mun raskaus ja vauva 🙁

Su (6+3) runsasta vuotoa mutta siteeseen ei juurikaan. Yösiteet ollut käytössä, koska se vuoto pönttöön on niin runsasta. Menkkakipuja, olen ottanut Panadol 1000mg + Burana 600mg.

Ma Vuoto jatkuu vuolaana. menkkakipuja reippaasti. Yöllä supisteli kovasti ja jouduin lähtee ottaa Panadol että saan nukuttuu. Myöskin koko ajan vessahätä. Olen ollut tänään hyvin väsynyt ja masentunut.

Ti Tänään on tullut verta kun siasta veriä laskettaisiin. Eli todella tummaa ja todella paksua, sekä hyytymiä. Tuli myös se ruskuaispussi sisältöineen 🙁 Sinne siis meni, mun vauva 🙁

Ke yöllä vuoto oli niin runsasta, että tuli pulpahtelemalla joka kerta kun käännyin. Oli pakko juosta vessassa parikin kertaa. Aamulla kun nousin ylös, tuli verta ihan pulppuamalla ja mukana siteeseen sairas kasa jotain rämmäleitä :/ Kipuja kohdunsuulla ollut reilusti.

Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Oireet

Oireet

Oireita on ollut jonkin verran, oli jo ennen plussaa..

OIREET ENNEN PLUSSAA:

  • rintojen ja nännien arkuus (tosin myös negakierroissa)
  • Valkovuoto (selvin oire! koska negakierrossa tulee ”kuivakausi” oviksen jälkeen, nyt ei tullut ja valkovuoto oikeastaan vain lisääntyi. Tämä oli myös edellisessä raskaudessa selvin ero negakiertoon.
  • Erilaiset alavatsatuntemukset, jotka poikkesivat negakierrosta siten, että perus menkkajomoa ei kauheesti ollut, mutta sitäkin ennemmän repimistä ja kirvelyä munasarjoissa, painon tunnetta ja puristelua kohdun seudulla. Tökkimistä, ja ihme ”surinaa” yhtenä päivänä, jota pysähdyin oikein seuraamaan että mitä ihmettä. Se loppui välillä, ja alkoi taas uudestaan. Ihan kuin oisi jokin pieni paristokäyttöinen laite surissut/tärissyt hiuksenhienosti alavatsalla, kohtaa en osaa tarkentaa.
  • Sanoinkin että mulla alkaa joko menkat tai sitten on pissatulehdus, koska KIRVELI alavatsalla ja munasarjoissa hyvinkin voimakkaasti muutama päivä ennen kun menkkojen piti alkaa. Pissa ei varsinaisesti kirvellyt, mutta tuntui kuumalta. No, ei ollut kumpaakaan.
  • Menkkajomoilua oli kyllä dpo 6-7. sitten se loppui (kiinnittyminen?) ja alkoi noi edellä mainitut alavatsatuntemukset.
  • mielialan vaihtelut oli JÄÄTÄVIÄ! Vaikka olen tunne-eläjä normistikin, en silti ennen menkkoja ole montaa päivää sellainen että hyvällä tuulellakin hermo repee sekunnin sadasosassa ihan RAIVON PARTAALLE aivan mitättömistä asioista. Tätä onkin sitten jatkunut vaihtelevasti näille viikoille asti :/

OIREET PLUSSAN JÄLKEEN: nyt rv 5+4

  • Rinnat ja nännit arat, mutta yllättävän vähän vieläkin. Rinnoissa verisuonet paistaa ihon läpi voimakkaasti.
  • Nännit särkee kylmästä! Takin ja kaikkien vaatekerrosten läpikin nännejä ihan särkee kylmällä ilmalla. Tämä muuten alkoi jo ennen kun plussasin.
  • Etova/paha olo!!
  • Hajuherkkyys! myös kaikelle oudolle. Huuhteluaine saa vatsan kääntymään ylösalaisin ja vaihdettiinkin pyykkietikkaan. Myös monet HYVÄT hajut on nyt niin karseen hajusia, ja tuntuu just että vatsa kääntyy ylösalaisin. Mutta toki myös ne pahat hajut käy nytkin nenään, entistä voimakkaampana. Mut eniten kaikki ruokaan liittyvä haisee nyt KARSEELLE ja naama vihreenä yrität selvitä.
  • Alavatsa juilimiset/menkkajomottelu joka jatkuu edelleen
  • päänsärky + migreeni 🙁 Viime raskaudessa alkoi 5+3 migreeniputki, nyt sama!
  • pissalla pitää juosta usein
  • Vatsa sekaisin. Menkkojen kun piti alkaa, maha ei toiminut pariin päivään, mutta sen jälkeen on toiminut erittäin tehokkaasti ja jotenkin ihan sekasin ja tuotos tosi outoa. Sekä ihan mahakipuja oli monena päivänä.
  • finnejä (normisti ei ole koskaan)
  • alaselkäkivut
  • väsymys! Aivan jäätävä!
  • ruoka ei meinaa maistua, mutta nälkä parin tunnin välein. Aamulla herään nälkään, mitä ei normisti ole.
  • Hengästyy tosi herkästi. Ihan siitä että nousee portaat kotona toiseen kerrokseen, oon ihan tosi hengästynyt.
  • Huimaus
Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Testausta ja paljon

Testausta ja paljon

Dpo 12 Nämä haamut oli jo ihan paljain silmin nähtävissä, ei tarvinnut käännellä ja väännellä. Tästä edellisenä päivänä oli jo haamu, ja sitä ennen ”roskishaamu” eli näkyi selkeästi viiva TUNNIN päästä testin tekemisestä.

 

Tässä kaikki testini (toki kuivuneena, eli viivat haalistuneet, mutta osviittaa näkee miten viivat kehittyy, ja miten hemmetin haaleet ne alussa voi olla) Ekat testit siis dpo 11 ja sitä ennen oli tullut dpo 10 ”roskishaamu” eli näkyi tunti testauksesta ihan selkee viiva, joskin jäi arvailujen varaan merkkaako se yhtään mitään.

 

Dpo 21. Samana päivänä Clearblue digital antoi ”raskaana 2-3viikkoa” eli ihan oikeat HCG-määrät siis on 🙂

Testejä tuli tehtyä PALJON. Mutta se johtuu ihan siitä, että erittäin epätodellinen olo. En voi uskoa että viimein on tärpännyt. VIELÄKIN rv 5+3 on erittäin epäuskoinen olo, vaikka raskausoireita on ollut jo kauan. Enää en kuitenkaan testejä tee, huolestuisin jos viiva olisi samanlainen kun missään noissa..huolestuisin varmaan anyway 😀 Täytyy odottaa pari viikkoa että pääsee alkuraskauden ultraan.

Kirjoitettu 1 kommentti artikkeliin Taustaa

Taustaa

Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäni TÄHÄN blogiin. Aloitan blogin uudesta raskaudestani, edellinen blogini https://safia.blogaaja.fi/

kertoi ”Sintin” eli E:n odotuksesta, syntymästä ja vähän vauva- ja taaperoiästäkin. Olemme sateenkaariperhe, johon sitten liittyy bioisä (eli tavallaan kait olemme apilaperhe) joka tapaa E:ä kerran tai kaksi kuussa, hyvin joustavasti.

 

Aloimme puhua uuden vauvan yrittämisestä kun E oli noin vuoden. Puolisoni T ja bioisä sitä ehdottivat ja itse olin aluksi ehdoton ei! 😀
Olin ihan mielettömän väsynyt -uupunut- pikemminkin edelleen, enkä nähnyt mahdollisena uutta vauvaa, eli LISÄÄ VÄSYMYSTÄ.
Siitä kuitenkin sitten puhuttiin vähitellen ja asia jäi hautumaan. Jossain kohtii sitten suostuin ja aloin jopa innostua ajatuksesta.

Tuumasta toimeen, yritettiin muutamia kertoa, ei tulosta. Mulla oli siihen aikaan aivan sairaan rankat menkkavuodot, sekä hurjat kivut. Oireilin myös jotenkin tosi voimakkaasti spermalle, ja muutama päivä inseminaation jälkeen oli ihan tuskaa ja siitä alkoikin sitten jo sen kierron menkkakivut 🙁
En jaksanut sitä läpi kierron kestävää kipua ja ne vuodot uuvutti mut totaalisesti! Lopetettiin se, ja lääkäristä erikoislääkärille ja päätettiin asentaa hormonikierukka. Se poisti kivut lopulta kyllä täysin, mutta vuosin koko ajan. En toki samalla volyymilla kun menkoissa, mutta ympäri kierron, niin että side tai pikkuhousunsuoja oli pakko olla koko ajan 🙁 Vuosi kun tätä oli kestänyt otettiin kierukka pois ja olin saanut rauta arvoja vähän edes paremmaksi (olin kärsinyt koko ajan raudanpuutteesta ilman anemiaa, sitä vain ei tiedetty kun kukaan ei ollut viitsinyt tutkia)
Toukokuusta  2019 asti yritetty, ja nyt joulukuussa 2019 vihdoin PLUSSA !!! 🙂 🙂 🙂

Tässä välissä muutettiin vihdoin uuteen kotiin (oltiin haaveiltu edellisestä pois pääsystä jo pari vuotta, mutta uutta sopivaa kotia ei vaan löytynyt) syrjäiselle sijainnille, kuitenkin muutaman kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Tässä on metsä ja pellot ihan vieressä ja oma pieni piha mitä aletaan laittaa ensi kesänä. Rivitaloyhtiö jossa 12 asuntoa, oma leikkipiha ja nuotio paikkakin 🙂 On puistoja kävelymatkan päässä ja pururata ym. Aivan ihana paikka!
Kun käytiin katsomassa tätä, sanoin autossa pois lähtiessä suureen ääneen ”Täällä mä voin olla kotiäiti!” ja eka yritys TÄSSÄ asunnossa ja plussa <3
So ment to be ! <3